Royal-tuotteen Saija kysäisi minulta tekisinkö hänelle itselleen hänen omasta salmiakki joustiksesta liivimekon sekä jonkun kivan "lämmikkeen" joustiksesta. Noh, minäpä tekaisin. Syntyi liivimekko omalla kaavantekeleellä ja huppuliivi, johon kaavaa piti piirtämällä piirtää lattiallaa istuen ja välillä oikein päällä pähkäillen. Lopputulokset tässä: Pyydän anteeksi vastavalon aiheuttamaa kuvien surkeaa laatua, sekä tuota lattialla vallitsevaa lelujen kaaosta...

Joustis on siis Royal-tuotteen omaa salmiakkia ja resorit värin vuoksi punaiset.

Liivi ei istu mallinuken päällä, kun nuken säädöt missä lie. Hupun tein tuollaiseksi hiipaksi, jotta se laskeutuisi selässä nätimmin, loppujen lopuksihan huppu on vain näön vuoksi tuossa liivissä. Taskut on isot ja sellaiset, että kun työntää kädet taskuun niin sormen päät ylttää juur ja juur taskun pohjalle. Hupun sisäpuoli ja tasku on musta-valkoista raita trikoota. Kädenteiden ja hupun resorit mustat, kuten taskunsuutkin. Edessä on vetoketuju ihan alas saakka ja liivi on niin pitkä, että pitää hieman kumartua, jotta ylttää vetoketjuun alas asti.

En ole mitenkään tunika ihmisiä. Kuljen t-paita ja verkkarit jalassa lähes aina. Joskus tuli kuitenkin tehtyä semmoiset jegginsit/legginsit ja tavallinen t-paita on jopa tämmöiselle maalla asuvalle hieman outo yhdistelmä niiden kanssa, joten joku tunikan tekele piti saada. Tässä yksi yritelmä Royalilta tulleesta perhos trikoosta ottobren jotain lasten tunika kaavaa muokaten.

Se ehti sit jo ekan kerran pesuun, siksi noin ryppyinen... Vähän löysäksihän tuo minulle tuosta rinnanalusleikkauksesta jäi, mutta ehkä siihen jonkun kuminauhan voisi ommella, jos vaan viitsis...

Sitten piti kokeilla omaa kaavaa, että toimiiko se mitenkään. Leikkelyyn jonkun aikaa laatikossa marinoitunut pöllö trikoo. Ei pöllömpi kaava :-D

Vilille ja Sohville on tullut jotain pientä ommeltua, tässä parit housupuolet.

Sohville punaiset legginsit, samalla omalla kaavalla on tullut tehtyä myös pinkit ja ruskeat.

Ja nämä ottobresta tutut hassut housut piti tietenkin vihdoin kokeilla tehdä:

Ja Vilille olisko ottbren high jump muokattuna, taskuihin piti tulla tuota raitakangasta kuten Sohvin housuissa, mutta poika sanoi ei, no ei sit!

Kotiutui se peitetikkikin sitten meille, Elna 444. Pientä hakua on säädöt, mutta pullaposki blogista Jana on ollut suurena apuna neuvoillaan; tästä sinne suoraan :pullaposki.vuodatus.net/blog/3207570#7334534

Kuva koneesta tulee kun saan sen ulos kamerasta :-)

Tähän kirjaan nyt sitten oman koneeni säätöjä, sitä mukaan kun niitä löytyy:

Paksumpi joustofrotee + 3krs resoria:

Neulat: Vasen ja keski

Lanka: Coats surelock saumurilanka kaikkialla

Lankojen kireys: Vas=8, keski=8 sieppari=7

Muuta: tikki lähestulokoon hyvää nurjalta, siepparilanka siltikin vielä löysää. Kankaan säätö ohuilla!

Heti alkuun Vilin kummitäti J:lle, tässä jutussa en tarkoita tuntemaamme Jukia :-D

Muistatte varmaan tammikuun alusta taisteluni Pfaffini kanssa, saumurin meinaan. Siinä kävi niin, että oma saumurini ei ikinä tullut kuntoon ja myyjäliike palautti koneen maahantuojalle. Varakone jäi pöydälleni ja se toimikin vallan moitteettomasti, mutta... Kun ompelee näin paljon kuin minä, jää tuo pfaff aivan liian "pieneksi", se ei vaan riitä, on liian heppoinen tms. Myyjäliike, www.ompelukonekauppa.fi teki mainiota työtä ja hakemalla ja etsimällä etsivät minulle sopivampaa konetta. Meillä oli Bernina mielessä, mutta valitettavasti Bernerin toiminta oli sen verran nihkeää, että luovutimme. Pienen metsästyksen jälkeen Palomäen Tapsa ompelukonekaupasta löysi minulle Juki merkkisen koneen. Juki MO-654DE kotiutui lauantaina ja olen ihan myyty! Joitain pieniä alkukankeuksia meillä on ollut, mutta aina kun ottaa uuden koneen käyttöön, on alussa opeteltavaa. En tarinoi koneesta enempää tähän, mutta jos joku on asiasta kiinnostunut niin minuun voi ottaa yhteyttä.

Tässä koko saumuri arsenaalini, joista siis tuo Pfaff lähtee Tapsalle "paluukuormassa", kunhan koneen ehdin pakata. Eva by Jaguar on muuten sekin uusi ostos, se tuli kuukausi sitten kakkoskoneeksi, kun en jaksanut jatkuvasti vaihdella lankoja Pfaffiin.

Nämä houstu ja tunika lähtee nyt sitten niiden aiemmin jo valmistuneiden hippikukkahousujen seuraksi samalla pienelle tytölle. Hippikukkahousut olivat hyvät, joten sama kaava housuissa, tunikakaava se sama mitä Sohville käytän, kokona tässä 104.

Turkoosi ja valkoinen joustis Sampsukalta, pingu muistaakseni Hanhelista...

Tai tässä tapauksessa kyl toi meidän Sohvi on se "pahempi" maalainen :-) Mutta Royalista hankistusta ihanasta Farmista Vilille t-paita ja Sohville mekko. Kaavat ovat samat kuin apinoissa, mutta Vilin paita vähän isompi ja Sohvin mekko on tehty lisäämällä tunikakeevan helmaan pituutta pikkuisen.

Verkkarit eivät ole Vilillä nurinpäin, Vili on vaan housujen siällä väärin päin :-D

Ja meidän "landepaukku", ihan itse... Saappaat jalassa mennään niin sisällä kuin ulkonakin, onneksi sentään eri saappaat!

Tämmöiset housut piti tekaista yhdestä haalarista vaihtarina tuttava perheeseen. Nämä on nyt semmoiset testikappaleet, että onko nuo hyvän kokoiset, toiset ja vähän jotain muutankin kivaa menee vielä samaan osoitteeseen, mutta ne teen vasta kun tiedän näiden housujen sopivuuden. Housuihin tuli tuollainen yksinkertainen hippikukka koristeeksi, että ei olisi ihan vaan yksivärisen tylsät. Tuo aniliinin punainen joustis on kangastukusta ja se on ehkä parasta joustista mitä ikinä olen ommellut! Se JOUSTAA, toisin kuin eräät muut. Lisäksi tämä on pehmeää (pesen kankaat ennen leikkaamista sekä, kyllä, kielloista huolimatta rummutan kuiviksi).  Pehmeydestä huolimatta kangas ei ole mitään kamalaa lirua, vaan semmoista jsut lastenvaatteisiin sopivan paksuista. Harmittavasti värivalikoima on kovin niukka kangastukulla näissä joustiksissa (ja kaiken lisäksi tää joustis ei ole edes kovin kallista!)

Harmittavasti tummanruskea leikkuupöytäni syö värejä kuvasta. Housut ovat siis aniliinin punaiset, kukan terälehdet kirkkaan punaiset ja keskusta tummahko "nalle puhin" keltainen.

Pari apinakankaan jämän tuhoa.

Sohville lyhythihainen tunika ja Vilille t-paita, jos se kesä vaikka joskus tulisi...

Vilin paitaan halusin musta-valkoisuuden seuraksi jotain väriä, musta resori olisi ollut niin perin selkeä valinta. Minä olisin laittanut limen vihreää, poika halusi punaista.

Bongasin eräästä blogista ihanat huovutetut tossut. Sain blogin pitäjän, Tanjan, kanssa sovittua, että hän tekee minulle tossut ja minä vaihtariksi heidän poitsulleen haalarin. Tämmöinen siitä sit tuli:

Kangas on sampsukan löytöpaloista. Resorin kanssa kävi vähän hassusti. Olin aiemmin tehnyt Vilin jontikka paidan ja siihen meni maitosuklaan ruskeaa resoria, kuten Vilin uniasuunkin. Sitä samaa sitten ajattelin tähän... No arvaatte varmaan, sitä ei sitten ollut tarpeeksi ja paniikki oli iskeä, olinhan valinnut raitatrikoonkin sitä ajatellen! Noh silmiin osui resorilaatikossa tuo keltainen ja koska se oli prikulleen sama kuin tuo kankaan keltainen niin sit sitä. Onneksi näin, koska kuuleman juuri tästä tykätään! Kaava on muuten omaa yhdistelmää paristakin ottobren kaavasta.