Reilut kymmenen vuotta sitten näin lehdessä ensimmäisen kerran Pasuunakukan kukan. Se vei minun sydämeni samantien. Ensimmäiset kukkani sain kasvamaan komeiksi ja isoiksi, mutta kukkinut ne ei. Pari vuotta sitten yritin taas, tai on siitä varmaan jo neljäkin vuotta. Ei kukkinut taaskaan... Ei seuraavana tai sitä seuraavanakaan vuonna. Viime syksynä hain pasuunat, jotka poikani on tuubiksi ristinyt, jälleen talveksi sisälle säilytykseen. Tänä talvena kukat ovat saaneet olla lähes sellaisissa olosuhteissa mitä ohjeet neuvovat, katsotaan elävätkö...

Pasuunoiden kanssa talvehti myös daaliat. Niiden kanssa kävi syksyllä moka ja ne unohtui purkkeihin sinällään. Nyt jännityksellä odotan miten käy.

Tästä niitä kukkia pitäisi sitten tulla...